Tekoälyä vai tekoälymarkkinointia?

Tekoäly on noussut teknologioiden joukossa uudeksi kultaiseksi standardiksi – mutta kuinka moni ratkaisu, jota markkinoidaan ”älykkäänä”, todella on sitä? Taloushallinnossa väärä valinta voi tulla kalliiksi.

Mitä on AI-washing – ja miksi talousjohtajia pitäisi kiinnostaa?

Tekoälystä on nopeasti tullut liiketoiminnan tulevaisuuden teknologian symboli. Talousosastoille se merkitsee lupausta älykkäämmistä prosesseista, paremmasta automaatiosta ja syvällisemmästä ymmärryksestä. Ei siis ole yllättävää, että yhä useampia talousratkaisuja markkinoidaan ”tekoälypohjaisina”.

Mutta kiinnostuksen ja kysynnän kasvaessa se on tuonut mukanaan jotain muuta: AI-washingin. Se on ilmiö, joka ei ehkä ole laajalti tunnettu, mutta joka vaikuttaa yhä enemmän siihen, miten talousjohtajat arvioivat, investoivat ja ottavat käyttöön teknologiaa.

Kun tekoäly ei ole oikeasti tekoälyä – ja mitä se tarkoittaa talousosastolle

AI-washing tarkoittaa sitä, että teknologiatoimittajat väittävät tarjoavansa tekoälyä, vaikka järjestelmällä ei ole todellista kykyä oppia, sopeutua tai kehittyä ajan myötä. Monet ratkaisut mainostavat termeillä kuten koneoppiminen, itseoppivat prosessit ja älykäs automaatio – mutta pinnan alla ne perustuvat edelleen sääntöpohjaiseen logiikkaan, manuaalisiin asetuksiin ja staattisiin prosesseihin. Käytännössä ne toimivat kuten aina ennenkin – vain uudella etiketillä.

Ongelma on siinä, että eroja on vaikea huomata. Kun kaikki väittävät käyttävänsä tekoälyä ja esittelevät ”älykkäitä” demoratkaisuja, ostajan on haastavaa suunnistaa vaihtoehtojen välillä. Monet talousjohtajat ovat keskellä päätöksentekoprosesseja, jotka vaikuttavat suoraan tehokkuuteen, kustannuksiin ja kilpailukykyyn – ilman työkaluja tunnistaa todellista innovaatiota markkinointipuheesta.

Tekoälyn lupaukset – ja monien kokema todellisuus

Niille, jotka ovat jo ostaneet ”tekoälyratkaisun”, turhautuminen voi olla vielä suurempaa. Lupaukset manuaalisen työn vähentämisestä ja itsekehittyvistä prosesseista osoittautuvat katteettomiksi, ja tiimi joutuu yhä huolehtimaan sääntöjen päivittämisestä, poikkeusten korjaamisesta ja järjestelmän mukauttamisesta uusiin tilanteisiin. Tämä ei ainoastaan aiheuta tehottomuutta – se myös herättää epävarmuutta siitä, mitä nykyaikaiselta teknologialta voi oikeasti odottaa.

Väärät hankinnat, menetetty aika ja puuttuvat hyödyt

AI-washing ei ole pelkkä viestinnällinen ongelma. Se on todellinen liiketoimintahaaste. Kun tekoäly-termiä käytetään löyhästi, riskeinä ovat investoinnit vääriin teknologiaratkaisuihin, menetetty luottamus ja hyötyjen viivästyminen tai jopa menettäminen. Aikana, jolloin teknologian pitäisi säästää aikaa ja tukea parempaa päätöksentekoa, on entistä tärkeämpää tietää, mitä oikeasti ostaa – tai mitä on jo ostanut.

Tulevaisuuden taloushallinto edellyttää enemmän kuin pelkkiä iskulauseita

Tekoälyllä on valtava potentiaali taloushallinnossa. Mutta sen hyödyntäminen edellyttää, että ymmärtää eron todellisen älykkyyden ja uudelleenpaketoidun automaation välillä. Vain silloin voidaan tehdä päätöksiä, jotka tuottavat todellista arvoa – eivät vain hyvää markkinointia.

Oletko valmis ymmärtämään erot?

Haluatko oppia tunnistamaan, mikä on oikeaa tekoälyä ja mikä pelkkää sanahelinää – ja mitä se merkitsee sinun talousosastollesi?

Haluatko konkreettisen katsauksen siihen, miten erilaiset tekoälyratkaisut toimivat käytännössä, mitkä sudenkuopat kannattaa välttää ja miten valita oikea ratkaisu juuri sinun organisaatiollesi?

Ilmoittaudu webinaariimme 8. toukokuuta – tai varaa demotapaaminen henkilökohtaista läpikäyntiä varten.